Veikko Luomi

Teenin Nõukogude Liitu! - Служу Советскому союзу!

  • Teenin Nõukogude Liitu! - Служу Советскому союзу!

Palvelen Neuvostoliittoa!

Just nii, todetaan Neuvostoliiton palvelemisesta sarkastisesti Enno Tammerin Meie mälestused  -sarjan uusimmassa teoksessa, jonka nimi on Nõukogude armee ja eesti mees.

Kirjaan on koottu neuvostoarmeijassa palvelleiden virolaisten muistoja ja kokemuksia lähes puolen vuosisadan ajalta. Päivittäisiin tapahtumiin liittyy niin sotilasyhteisölle ilmeisen yleismaailmallisia absurdejakin sattumuksia kuin sadismia. Sadismista pääsivät eniten osalliseksi "intelligentsijaan" kuuluviksi leimatut Pietarin ja Moskovan pojat sekä "isoisiemme tappajiksi" nimitetyt baltit.

Selkoa tehdään myös virolaisten kokemuksista kansainvälistä huomiota saaneissa tapahtumissa. Esillä ovat mm. Kuuban kriisi, Tšekkoslovakian miehitys, Afganistanin tapahtumat ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.

Viron Sotamuseon johtaja Kristjan Luts kertoo Neuvostoliiton pakollisen varusmiespalveluksen kehittymisestä ja organisatorisista periaatteista.

Myös ALMAVÜ  (Armee, Lennuväe ja Merelaevastiku Abistamise Vabatahtlik Ühing, venäjäksi ДОСААФ, Добровольное Общество Содействия Армии, Авиации и Флоту) sekä siviilioppilaitoksissa annettu sotilaskoulutus ovat saaneet kirjassa sijansa. 

Lukuisat sotilasanekdootit - jotka ovat kovin samanlaisia kaikkialla - keventävät lukukokemusta.

Kirjassa on lähes 500 sivua ja satoja kuvia. Lukemisen arvoinen teos niin sisältönsä kuin viron kielen oppimisen ja taidon ylläpitämisen vuoksi.

Sanomattakin lienee selvää, että miehitetyn alueen väestön pakottaminen palvelemaan miehitysvallan asevoimissa oli törkeä rikos kansainvälistä oikeutta vastaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Heikki Jurvelin

Virolainen toimittaja Andres Raid haki muutama vuosi sitten (2008/2009)oikeudelta ennakkopäätöstä siitä, kuuluvatko neuvostoarmeijassa palvelleet ns. "rangaistujen" (represseeritud) joukkoon, kuten Virosta kyyditetyt sekä neuvostoajan poliittiset vangit. Ringkonnakohdun (vastaa käsittäkseni meikäläistä hovioikeutta) päätöksen mukaan ei neuvostoarmeijassa palvelleita pidetä "rangaistuina".

Käyttäjän veikkoluomi kuva
Veikko Luomi

Kiitos kommentista. Kyseistä toimittaja Andres Raidin ajamaa oikeusjuttua en valitettavasti tunne.

Noin muutoin tässä miehittäjän asevoimien palvelukseen määräämisessä tullee ensisijaisesti kyseeseen Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949.

Sopimus on verkossa http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955...

Sopimuksen 51. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"Valtaajavalta ei saa pakottaa suojeltuja henkilöitä palvelemaan aseellisissa voimissaan tai apujoukoissaan. Kaikenlainen vapaaehtoista palvelukseen astumista tarkoittava painostus tai propaganda on kielletty."

Sopimustekstin katsotaan olevan osa kansainvälistä tapaoikeutta, joten se sitoo niitäkin osapuolia, jotka eivät ole liittyneet sopimukseen.